Makee punapää, älä kuole, elämä on rankkaa!

En osaa kuvailla kulunutta viikkoa oikein muulla sanalla kuin "pelottava", mutta sanonpahan että nyt osaan arvostaa elämääni taas vähän enemmän. Kameranjalka tuli postissa jo tiistaina ja otinkin jo videota sillä mutta nyt ei ole enää ihan sellainen olo että haluaisin laittaa sitä tänne. Ehkä ensiviikolla sitten saisinkin ensimmäisen videoni kuvattua kun on Tampere kuplii c: Ennen kuin voin edes koota videon tarvitsisin uuden videonmuokkausohjelman. Pitääkin nyt piirtää vielä urakalla ja viedä kortit mahdollisimman nopeati teetettäväksi että ne ehtivät myyntiin Tampere kupliiseen. Se on jännä että aina kun pitäisi tehdä jotain niin tekisi mieli tehdä aina jotain ihan muita asioita ja päin vastoin. Nyt kun pitäisi piirtää niin tekisi mieli kirjottaa, ja kun pitäisi lukea kokeisiin niin elämäni inspiraatio maalaamista varten iskee. Vaikka Tampere kupliin töiden dead line lähestyy ja koevikko vyöryy päälle oloni on kuitenkin aika rauhallinen. En oikein osaa sanoa mitään fiksua. Pari päivää päässäni olen pyöritellyt elämääni, eikä sinne ole mahtunut oikein muuta. Siksi jätänkin tämän tähän tällä kertaa ja loppuun vielä kuvia huoneestani josta viime postauksessa puhuin sekä piirustuksista joita olen nyt väkertänyt ja aijon myydä Tampere Kupliissa.

Sieltä löytyy mm. Hermione, Harry, Poppana, Dan, phil ja omia hahmojani

Sänkyjä ja autoja

Kirjoitin viime tekstissäni siitä videoprojekti-ideasta. Nyt oon koko viikon vaan intoillu sen takia enkä malta odottaa että pääsisin jo kuvaamaan jotain. Tilattiin viime viikolla kamerajalka ja nyt vaan odottelen sitä sekä kuvaamisen aihetta. Ideana olisi siis kuvata kesälomani tapahtumia mutta luultavasti yritän tehdä videoita jo vähän aijemmin. Kys. videoissa alustaisin ensin päivän suunnitelmia, kertoisin ehkä jotain juttuja teemaan liittyen ja sitten loppupäivän kuvailisin aina kun tapahtuman keskellä sopiva hetki koittaisi. Myös jonkinäköistä mielipidevideota voisi tehdä, sillä huomasin pystyväni ilmaisemaan paljon paremmin asiotani puhumalla kuin kirjoittamalla. Ihan käytännönsyistä tulisi kuitenkin harjoitella ensin. Pitää katsoa miten kamerani toimii, taikka videonmuokkausohjelma ja ehkä tärkein, mun oma ääni. Vaikka olenkin innoissani epävarmaksi minut saa ääneni. En ole koskaan tykänny siitä mutta olen oppinut olemaan sen kanssa. Kuitenkin mun kannattaisi vielä siedättää itteeni mun omalle äänelle : D ja myös testata sitä että kuinka kovaa ja miten mun kannattaa puhua että se kuulostaa hyvältä videolla.

Tällä viikolla ei muuten mitään kummallista ole tainnut tapahtua paitsi maanantaina äiti toi sängyn kämpilleni. 1,5 vuotta nukuin sellaisella avattavalla "nojatuolilla". Se oli loppujen lopuksi melko epämukava nukkua. Sen sisällä oli rautatanko joka painoi selkää mutta petareiden läpi sitä ei paljoa tuntenut. Usein aamusin herättyäni selkäni ja niskani olivat jumissa. Nyt kun sain Hämeenlinnan sänkyni kämpilleni olen nukkunut mainiosti. Ositmme myös laatikoita yms. tavaroiden säilytystä varten ja nyt huone näyttää siistiltä tilavalta ja kotoisalta. Entisestä sängystäni tuli sitten nojatuoli jona se toimii oikein hyvin c:

Uudesta sängystä innostuneena päätin telmiä siinä.

Eilen menin Mintun kanssa Millan luo Hyvinkäälle yöksi. Oli oikein mukava ilta. Haettiin pizzat, juotiin vähän ja katosttiin järkyttävää yaoi animea jolle saatiin nauraa ihan kippurassa. Illan huippu taisi olla se kun haettuamme pizzat kävelimme keskustassa automme luokse mutta sen luona odottikin hämmentävä näky. Toinen auto oli kiinni automme kyljessä, eikä lähelläkään viereistä parkkiruutua vaan se oli ikäänkuin sivuttain, puoliksi ajotiellä (Taisi olla reippaasti enemmän kuin puoliksi)... Siinä sitten ihmeteltiin että mitä helvettiä, saa kuski olla aika päissään jos jättää auton noin vaan ja lähtee pois paikalta. Soitettiin sit poliisille ja numeropalveluun mutta hetken tilannetta ihmeteltyämme kävi ilmi että jollakin oli jäänyt käsijarru laittamatta päälle joten auto oli valunut meidän auton kylkeen. Koska omistajaa emme saaneet tavoitettua työnsimme auton pois tieltä ja lähdimme takaisin Millalle mutta hämmennys jäi vielä hetkeksi keskuuteemme. Millan ja Mintun auto on varmaan maailman epäonnekkain auto. Sen kyydissä olemme jämähtäneet keskelle kymppitietä, kaikki paiskoo ja runnoo sen auton kylkiä ja sen kyydissä ollaan monta kertaa seikkailtu kyseenalaisesti vieraissa kaupungeissa. Auto parka. Mutta aina onneksi ollaan vältytty isommilta onnettomuuksilta c:

VR

Mutta eipä kai muuta tälläkertaa. Pahoitteluni kuvien hunosta laadusta ja puuttellisesta määrästä. Nyt kevään tullessa pystyn luultavasti ottamaan enemmän parempia ja monipuolisempia kuvia oikealla kameralla.

Nyt illalla herkuteltiin näillä (Amerikkalaisia pannukakkuja <3)

Aikaansaamattomuus

Viimeaikoina olen löytänyt itseni kuopan pohjalta jonka olen itse kaivanut. Nää on näitä hetkiä kun pää tietää mitä pitäisi tehdä mutta silti vaan jättää asiat sikseen ja pian niistä koostuu ahdistavien asioiden sarja. Huomasin loman loputtua pelkääväni kouluun palaamista. Poissaoloja tietyistä aineista oli kertynyt niin paljon että en halunnut mennä tunneille kuulemaan etten enää ole niillä tai saamaan eteeni kauheeta kasaa tehtäviä töitä joista koituisi lisää stressiä. Tietenkin noihin kaikkiin poissaoloihin ja saamattomuuteen on syynsä. Mm. Vituillaan oleva unirytmini, motivaation puute, minä, hankalat ihmissuhteet sekä tästä kaikesta johtuva ahdistus. Tolle unijutulle täytyy oikeasti tehä jotain, en enää siedä itseäni ja alan kohta oikeesti huolestumaan että mussa on jotain vialla. Tänään panikoituani kokoyön tilannettani päätin tänään sitten tehdä asialle jotain. Juttelin opettajille ja varasin opolta ajan jotta voitaisiin puhua huojennuksista ja opintojen kestosta. Nyt on jo parempi olo ja uskon että tämä lähtee tästä hitaasti parempaan. Edessä on vain kova urakka *Syvä huokaus*. 

Sen lisäksi että koulu ja koeviikon lähestyminen stressaa, kuun lopulla häämöttävä Tampere Kuplii saa aikaan myös pelon myyntiin tulevien piirustusten aijoissa valmistumisesta. Vaikka Tampere Kuplii kuuluukin stressattavien asioiden listalle odotan sitä kumminkin. Cossaan tehtotytöistä tuttua Poppanaa. Peruukki, kengät sekä ihanat vihreät piilarit ovat jo valmiina ja huomenna olisi suunnitelmissa mennä ostamaan kankaat. Uskon cossista tulevan onnistunut c: Se on yksinkertainen mutta mielenkintoinen ja helposti tunnistettava.

Niin monta Pipaa! Kuvasta puuttuu vielä yksi Poppana.

 Ja näin  loppuun vielä katsottuani monia tunteja videoita you tubesta ja kuolattuani kesävaatteita nettikaupoista ajattelin sanoa että olen pitkään haaveillut videoiden tekemisestä. En kuitenkaan tarkoita mitään kauhean säännöllistä, mulla tulee tosi helposti epäitsevarmaolo videoiden kanssa ja tommosissa hommissa vaan pelkään et puhun jotain ihan väärää ja kuulostan tyhmältä. Mutta se mitä olen pidempään suunnitellut on se että aion videoida koko kesän! Ihan kaiken kuvaamisen arvoisen: koulujen lopun, nuotioillat, desuconin, lontoon reissun, kaiken mukavan ja ehkä ne sateisemmatkin päivät. Jos tässä tavoitteessa pysyisin se olisi aivan mahtavaa. Voisin tehdä niistä tapahtumista yms. Erikseen videopostaukset tänne ja vielä sen lisäksi kesän lopussa iiiiison koosteen jossa ois musiikkia ja kaikkea c: Kesää odotellessa on vielä aikaa säästää rahaa ja hakea kesätöitä. Ajattelin nimittäin jos ostaisin kamerajalan ja jonkun helpon videonmuokkausohjelman (Windows movie makeriin en koske enää ikinä...) Mutta eipä tässä muuta tälläkertaa. Pärjäilkää tekin siellä, moi moi <3

Maiharini tulivat tänään <3 näillä tallustaakin sitten muutaman seuraavan talven.